Hugendubel.info - Die B2B Online-Buchhandlung 

Merkliste
Die Merkliste ist leer.
Bitte warten - die Druckansicht der Seite wird vorbereitet.
Der Druckdialog öffnet sich, sobald die Seite vollständig geladen wurde.
Sollte die Druckvorschau unvollständig sein, bitte schliessen und "Erneut drucken" wählen.

Elämäni päivät osa VIII

E-BookEPUBePub WasserzeichenE-Book
572 Seiten
Finnisch
Books on Demanderschienen am16.04.20241. Auflage
Elämäni päivät osa VIII käsittää päiväkirjan muotoisesti elämäni ajanjakson vuosilta 2004-2005.

Olen syntynyt Joutsassa Keski-Suomessa 1946 ja muuttanut 60-luvun lopulla Helsinkiin opiskelemaan ja siellä tehnyt työurani. Nyt elän vanhuuttani osin Helsingissä osin Joutsassa.mehr
Verfügbare Formate
BuchGebunden
EUR50,50
E-BookEPUBePub WasserzeichenE-Book
EUR19,99

Produkt

KlappentextElämäni päivät osa VIII käsittää päiväkirjan muotoisesti elämäni ajanjakson vuosilta 2004-2005.

Olen syntynyt Joutsassa Keski-Suomessa 1946 ja muuttanut 60-luvun lopulla Helsinkiin opiskelemaan ja siellä tehnyt työurani. Nyt elän vanhuuttani osin Helsingissä osin Joutsassa.
Details
Weitere ISBN/GTIN9789528073697
ProduktartE-Book
EinbandartE-Book
FormatEPUB
Format HinweisePub Wasserzeichen
Erscheinungsjahr2024
Erscheinungsdatum16.04.2024
Auflage1. Auflage
ReiheElämäni päivät
Reihen-Nr.8
Seiten572 Seiten
SpracheFinnisch
Artikel-Nr.14433091
Rubriken
Genre9200

Inhalt/Kritik

Leseprobe

Vuosi 2004

Vuoden 2004 saatteeksi

Tammikuussa tehdään WeeGeen puitteissa matka Skotlannin museoihin Edinburghiin ja Dubliniin.

Ruvetaan Kallen kanssa tekemään tosissaan WeeGeen suunnittelua. Yritän ilmanvaihtoa Magi Cadillä, mutta siirryn takaisin LVI-Arkkiin.

Jarkin veli Joonas kuolee 27. maaliskuuta.

Pääsiäisen aikaa ja vappua ollaan Hoilolassa. Teen WeeGeen konehuonesuunnittelua.

Toukokuun alussa haetaan Rengosta rukiita Airin koeviljelyyn ja jauhoja leipomiseen.

Ilmin mies, Juan, kuolee toukokuun lopussa.

Heinon Jukka kuolee 13. kesäkuuta, kun ollaan hakemassa Hoilolasta sahtia WeeGeen kevätjuhliin.

Juhannusta ollaan Hoilolassa; myös Jan-Erik ja Satu. Minulla alkaa olla WeeGeen konehuonesuunnittelu pääosin valmis.

Heinäkuun lomalla Hoilolassa suunnittelen WeeGeen 1.kerroksen ilmanvaihtoa ja Airille toimistoa navetan vanhaan siankarsinaan.

Elo- ja syyskuu tehdään Kallen kanssa WeeGeetä urakkalaskentakuntoon, jo terveydenkin kustannuksella. Käyn Karppisen Reijolla selän kanssa, juon kaljaa hallitusti joka ilta ja tarvittaessa otan Buranaa. Myös Kalle painaa yötä myöten.

Maanantaina 4. lokakuuta pääosa LVI-urakoista lähtee laskentaan. Tapaan ensimmäistä kertaa pitkäaikaisen tulevan hierojani Senjan. Hän on silloin vielä Karppisen leivissä.

Lauantaina 13.11. käydään Topin kanssa Olavin 80-vuotispäivillä Hollolassa.

Marraskuun lopulla ollaan Prahassa Tapsan kasaamalla porukalla. Harri ja Jasu ovat toisessa ryhmässä. Tavataan Turusen Matti seurueineen; surevat Matin tytön kuolemaa.

Joulukuussa valitaan urakoitsijoita WeeGeelle.

Martilla todetaan haimasyöpä, jolle ei voi tehdä mitään.

Taltec alkaa tehdä muuttoa Pihlajamäessä.

Seurataan Hoilolassa joulun aikaan tsunamia Thaimaassa ja Martin kuolemaa Tikkurilassa.

....

Tälle vuodelle en löydä mainintaa sovitusta tuntipalkasta; luulisin sen olleen 25 â¬. Työtuntien määrä oli erään päiväkirjamaininnan maininnan mukaan n. 3600 tuntia. Palkanmaksua siirrettiin näinä vuosina usein verotuksen vuoksi seuraavalle tammikuulle. En jaksa niitä tarkemmin selvittää.

Tälle vuodelle ilmoitetut ansiotulot 79 011,50 â¬.

Olen merkannut lukeneeni vain 33 kirjaa.

Torstai 1.1.2004 22:08:50

Pakkaspäivä. Nukuttiin lähelle puoltapäivää.

Luin päivän mittaan Kari Aronpuron uuden kokoelman Mikä tahansa. Se oli hiljalleen luettuna virkistävä lukukokemus. Aronpuro liikkuu kielessä erittäin vapautuneesti ja vaivattoman tuntuisesti. Hän omaa laajan kulttuurituntemuksen ja hallitsee monia kieliä; molempia myös historiallisesti.

Päivällä kannoin vettä ja lämmitin uunit. Saunaakin, että pysyy paikat sulina. Pakkasta näyttää nyt olevan jo 20 astetta. Tätä luokkaa se sää-tiedotus huomiseksi lupasi. Kai me ollaan huominen ihan tuvalla ja lähdetään lauantaina Pertunmaalle.

Airi laittoi pekonia ja herkkusienten uudessa kasarissa. Hyvää tuli.

Talletin viime vuoden ja tein uuden tiedoston tälle vuodelle.

Tuli ikävä Lindforsin kirjaa, kun se loppui. Niin kuin Sirkan kirjeitä-kin. Se on aina hyvän kirjan merkki. Lindforsia saattaisi lukea joskus uudelleenkin. Ihan sen filosofisen anninkin puolesta.

Kävin pari sivua läpi PowerPointia. Kirja ei ole kovin hyvä.

Kello lähenee puolta yötä. Pakkanen kiristyy. Lantut ja porkkanat tuoksuvat uunista. Santeri istuu tuolilla pöydän päässä ja harkitsee menoa Airin viereen. Niin kuin tässä alan harkita minäkin.

Perjantai 2.1.2004, 23:51

Tein illan mittaan WeeGeen konehuonetta yhden tornikoneen verran. Katsoin, onko siinä mitään mahdollisuuksia onnistua. Kyllä siinä on.

Pakkanen jatkuu. Lämmitin taas kaikkia uuneja ja samalla kylvettiin, kun saunakin oli lämmin.

Luin päivällä Helena Sinervon uuden kokoelman Oodeja Korvalle. Ei se mitenkään sytyttänyt: hänen maailmansa on minulle vieras. Ja uskoisin sen olevan sitä monelle muullekin. En osaa oikein kuvitella, miten tällaisia ihmisiä muotoutuu. He eivät elä tässä maailmassa. Ja elleivät he sitä tee, eivät he myöskään osaa kertoa mitään tästä maailmasta. Eikä taiteella voi muuta kriteeriä olla kuin yrittää selvittää tätä ihmisen jollain tavoin mieltämää maailmaa. Tietysti voidaan sanoa niin, että jostainhan se Sinervonkin kirjoitus tulee ja mistä muusta kuin tästä maailmasta. Mutta saivarrella voidaan niin monella tavoin.

Jospa lukisin huomenna Jarkko Laineen kokoelman. Hehän ovat foorumilla miekkailleet.

Airi kävi hakemassa aamupäivällä Nurmaanpäästä postin. Minä soitin sillä välin haitaria. Nuoruusmuistoja alkaa olla jo palautunut. Metsä-kukkia palautin myös. Kyllä ne vanhat siellä tallella ovat. Ja jonkinlainen taito ja rutiini, josta olisi aika hyvä jatkaa, kun aikaa olisi. Mutta tällaistahan tämä on monien asioiden kanssa: on liian paljon tavaraa levällään. Mutta onhan se omalla tavallaan rikkauskin. Ei täällä mikään valmiiksi tule.

Tähän tietokoneeseen olen nyt tyytyväinen, kun saan vielä tikkumuistin toimimaan. Ja kyllähän sen pitää toimia, kun se toimii W98ssakin. Se on vain ajurista kiinni. Lasse osaa sen etsiä, kun vien tämän töihin.

Kalle oli töissä, kun soitin aamupäivällä. Hän lähetti minulle Wee-Geen kellarin pohjan, johon sitten aloin koneita sovitella.

Nukahdeltiin molemmat Harakanpesää pätkittäin ohi. Ei kai se sitten niin kiinnostavaa ollut.

Huomenna lähdetään Pertunmaalle. Pakkasta lupasi, ihan 25 asteeseen. Pitää panna aamulla naru kiinni. Tupa on nyt lämmitetty siihen malliin, että Santeri pärjää täällä kotimiehenä, kun hiekan laitan.

Luin johdannon Liisa Keltinkangas-Järvisen kirjaan Hyvä itsetunto. Näyttää olevan käsillä 1994 ilmestyneestä kirjasta 2003 painettu 13. painos. Kirja kävi Ervastilla silmään ja maksoi näemmä 4 â¬. Pitää joskus lukea jotain tukevampaakin. Tulee mieleen Vaajakoskella lukemani aika laaja psykologinen kirjallisuus. Se kenttä kiinnosti. Mutta se oli jo silloin menetetty. Noin ammattimielessä. Ja ehkä ihan hyvä niin. Ei minusta olisi sellaista lukukammioitten ihmistä koskaan tullut. Siinä olisi tärveltynyt hyvä harraste.

Uskon jossain muodossa palaavani vielä psykologiaan. Minussa on sille alueelle piilevää olemassa piilevää muistia. Ehkä jossain suhteessa hyvinkin hedelmällisellä tavalla.

Saas nähdä, mitenkä paljon koen Keltinkankaan kirjassa uutta. Se tuntuu olevan selkeästi kirjoitettu. Ja siinä saattaa olla minulle juuri sillä tavalla uutta niin kuin monesti hyvässä tekstissä on: näinhän minä olen sen joskus itsekin miettinyt. Ja kun liikutaan tällä alueella, siinä saattaa olla paljonkin vaakaa toiselle kupille kallistavaa. Sen tulen parin seuraavan päivän aikana kokemaan.

Lauantai 3.1.2004 23:24:43

Vein Airin päivällä Pertunmaalle. Pakkanen on jatkunut tänäänkin koko päivän; nytkin 17 astetta. Tulin sieltä 4 aikoihin, soitin haitaria ja nukuin vähän. Nousin ennen 7ää ja laitoin uunin lämpiämään. Soitin ja katselin Bumtsi-Bumin. Mattilan siskokset oli Niemisen joukkueessa. Kyllä se Anne Mattila on esiintyjänä luonnonlahjakkuus. Siitä tytöstä hehkuu sellainen herttainen lavasäteily.

Aamulla ennen lähtöä luin Markku Kaskelan kokoelman Kokonaisia päiviä. Koin sen yhdentekevänä löpinänä. Hän on näitä nuoria Tammen sarjan kirjoittajia, joihin en moneen ole tuntumaa juuri saanut.

Petunmaan K-kaupasta ostettiin kinkku. Se sulaa nyt tuossa lattialla. Huomenillalla laitan sen uuniin. Tulee joulu vielä tähänkin torppaan.

Äsken luin vähän Keltinkangasta ja taidan nyt lukea vähän lisää.

Maanantai 5.1.2004 12:36:52

Maissi ja Olavi kävi eilen. Ruvettiin Olavin kanssa konjakkia juomaan. Muisteltiin paikkakunnan asioita. Hurahti ryyppääminen päälle.

Soittelin kalenteria läpi. Matit: Kenttämaa ja...
mehr