Hugendubel.info - Die B2B Online-Buchhandlung 

Merkliste
Die Merkliste ist leer.
Bitte warten - die Druckansicht der Seite wird vorbereitet.
Der Druckdialog öffnet sich, sobald die Seite vollständig geladen wurde.
Sollte die Druckvorschau unvollständig sein, bitte schliessen und "Erneut drucken" wählen.

Psykologisia havaintoja & Moraalisten tunteiden alkuperä

E-BookEPUBePub WasserzeichenE-Book
244 Seiten
Finnisch
BoD - Books on Demanderschienen am14.04.20231. Auflage
Paul Réen ensimmäinen kirja, mietelmäkokoelma Psykologisia havaintoja julkaistiin anonyymisti vuonna 1875. Mietelmät paljastavat tekijänsä pessimistisen maailmankatsomuksen ja kyynisen ihmiskuvan kaikessa lohduttomuudessaan. Moraalisten tunteiden alkuperä ilmestyi 1877. Teoksessa selvitellään hyvän ja pahan käsitteiden, omantunnon, oikeudentunnon, rangaistuksen, turhamaisuuden, ylipäätään moraalisten ilmiöiden syntyhistoriaa materialistisista ja evoluutioteoreettisista lähtökohdista.

Paul Rée (1849-1901) on saksalainen filosofi, joka nykyään tunnetaan lähinnä ystävyydestään Friedrich Nietzschen kanssa.mehr
Verfügbare Formate
TaschenbuchKartoniert, Paperback
EUR29,20
E-BookEPUBePub WasserzeichenE-Book
EUR6,99

Produkt

KlappentextPaul Réen ensimmäinen kirja, mietelmäkokoelma Psykologisia havaintoja julkaistiin anonyymisti vuonna 1875. Mietelmät paljastavat tekijänsä pessimistisen maailmankatsomuksen ja kyynisen ihmiskuvan kaikessa lohduttomuudessaan. Moraalisten tunteiden alkuperä ilmestyi 1877. Teoksessa selvitellään hyvän ja pahan käsitteiden, omantunnon, oikeudentunnon, rangaistuksen, turhamaisuuden, ylipäätään moraalisten ilmiöiden syntyhistoriaa materialistisista ja evoluutioteoreettisista lähtökohdista.

Paul Rée (1849-1901) on saksalainen filosofi, joka nykyään tunnetaan lähinnä ystävyydestään Friedrich Nietzschen kanssa.
Details
Weitere ISBN/GTIN9789528017622
ProduktartE-Book
EinbandartE-Book
FormatEPUB
Format HinweisePub Wasserzeichen
Erscheinungsjahr2023
Erscheinungsdatum14.04.2023
Auflage1. Auflage
Seiten244 Seiten
SpracheFinnisch
Dateigrösse208 Kbytes
Artikel-Nr.11475588
Rubriken
Genre9200

Inhalt/Kritik

Leseprobe

Kirjoista ja kirjailijoista

1

Mietelmät ovat ajatustiivistelmiä, joita jokainen voi makunsa mukaan pidentää.

Tämä kirjoitustapa on suositeltava. Ei nimittäin ole aivan helppo sanoa varsinaisia typeryyksiä lyhyesti, ytimekkäästi. Sillä niiden on paljon vaikeampi piilotella harvojen kuin monien sanojen takana. Lisäksi kirjallisuuden valtava laajuus tekee lyhyestä ilmaisutavasta toivottavan.

2

Kirjoittaja voi arvioida mietelmänsä arvon vasta unohdettuaan ne konkreettiset tapaukset, joista se on abstrahoitu.

3

Kirjailija siirtyy yksittäisestä yleiseen ja lukija yleisestä yksittäiseen, siitä johtuvat lukuisat väärinkäsitykset heidän välillään.

4

Vauvenargues sanoo: Si l´illustre auteur des »Maximes» eût été tel qu´il a tâché de peindre tous les hommes, mériterait-il nos hommages et le culte idolâtre de ses prosélytes?2

Tämä kysymys on absurdi: sillä La Rochefoucauld´n ihailijat eivät ihaile hänen sydämensä hyvyyttä, vaan hänen päänsä terävyyttä.

5

Että ihmisen hyvyys koostuu siitä, missä määrin hän ottaa pyyteettömästi osaa toisten ihmisten kohtaloon, ja hänen käytännöllinen järkensä siitä, ettei hän seuraa hetkellisiä mielihaluja, vaan ottaa huomioon tulevaisuuden, ja että kaikkien ihmisten tulisi olla hyviä ja järkeviä, sen tietää jokainen omasta itsestään eikä kenenkään tarvitse oppia sitä moraalifilosofiasta.

Koska sitä paitsi niin hyvyytemme kuin järkevyytemmekin suuruus riippuu pääasiassa myötäsyntyisestä luonnostamme, toiseksi siitä, olemmeko saaneet nuoresta asti usein tilaisuuksia tehdä hyviä ja järkeviä tekoja, filosofien lukeminen sitä vastoin ei saa mitään aikaan, - niin filosofia ei voi (kuten ei taidekaan) palvella moraalisia päämääriä. Sen tehtävänä on pikemminkin viihdyttää ja rakentaa älyllisesti niitä, jotka luonnostaan ovat kiinnostuneita sen aiheista.

6

Merkittävimmällä kirjailijalla on pienin lukijakunta.

7

Näemme jokaisen suuren kirjailijan saavan uransa alkutaipaleella kimppuunsa kriitikot, jotka haukkuvat häntä, niin kuin kylärakit räksyttävät kulkijalle, jota ne tahtovat pidättää. Mutta vähitellen palaavat koirat kyläänsä ja kriitikot tuntemattomuuteensa, jonka he muutamaksi tuokioksi olivat suotta jättäneet.

8

Suuret esikuvat ovat hyödyllisiä vain suurille seuraajille.

9

Puhujat ja kirjailijat vakuuttavat useimmiten vain ne, jotka jo valmiiksi olivat vakuuttuneita.

10

Kun luemme arvostettua kirjailijaa, korjaamme omaa arvostelmaamme hänen valossaan.

Kun sitä vastoin luemme kirjailijaa, jota ei vielä arvosteta, korjaamme häntä oman arvostelmamme valossa.

Tästä johtuu, että tunnetun kirjailijan huonot kirjat voivat saada vaikutusvaltaa helpommin kuin tuntemattoman kirjailijan hyvät kirjat.

11

Oppineet loistavat kuin kuu, lainattua valoa.

12

Filologi tuntee kirjat juuri niin tarkasti kuin ne tuntee se paperi, jolle ne on painettu.

13

Emme aina ilahdu, jos joku jakaa ylistävän arviomme jostakusta suurmiehestä. Sillä olemme niin turhamaisia, että tahdomme olla ainoita, jotka osaavat arvostaa häntä.

14

Monien aivot ovat hukkuneet oppineisuuteen.

15

»Lukutoukka» saa ilonsa opiskelusta sinänsä, ei siitä, mitä hän opiskelee.

16

Pelkkä oppinut on omahyväisempi kuin filosofinen ajattelija. Sillä jälkimmäinen saa usein huomata, että naiivi, ehkä kouluttamaton ihminen tuntee häntä paremmin ne asiat, joita hän on pohtinut vuosia, kun taas siitä, mitä oppinut tietää, kouluttamattomalla ei ole aavistustakaan.

17

Filosofianhistoriat voivat kertoa saman kuin filosofit, - siinä tapauksessa ne ovat hyödyttömiä; tai sitten ne kertovat jotakin muuta, - siinä tapauksessa ne ovat vahingollisia.

18

Ellei turhamaisuutta olisi olemassa, melkein kaikki tieteet makaisivat vielä kapaloissa.

19

Joka on ymmärtänyt runouden mestariteokset, se harvemmin tuntee halua selittää niitä seikkaperäisesti, koska hänestä tuntuu siltä, ettei sellaisten teosten kauneus ole sanoin jaettavissa sille, joka niitä lukiessaan ei itse välittömästi tunne sitä.

Niinpä runoilijoita saa ymmärtää vain vähän voidakseen kirjoittaa kirjallisuushistorian.

20

Kuinka huonosti monet kirjat kestäisivätkään kriittistä arvosteluamme, ellemme olisi itse kirjoittaneet niitä.

21

Emme myönnä itsellemme tosiasioita, jotka ovat ristiriidassa oman systeemimme kanssa.

22

Pidämme kompetentteina vain niitä kriitikkoja, jotka ylistävät saavutuksiamme.

23

Uusia totuuksia vastustetaan osin kateudesta niiden opettajia kohtaan, osin siksi, ettei tarvitsisi myöntää, että on niin pitkään oltu väärässä.

24

Kirjailija on harvoin tyytyväinen lukijoihinsa. Sillä hän näkee teoksensa kauniit puolet ja tuntee vaisusti sen heikkoudet, kun taas hä-nen lukijansa hänen hämmästyksekseen näkevät sen heikkoudet ja tuntevat vaisusti sen kauniit puolet.

25

Ihmisen tietämät asiat ovat kuin pieniä yksinäisiä saaria, jotka ajelehtivat hänen tietämättömyytensä rannattomalla merellä.

26

On sinänsä ja itsessään epätodennäköistä, että saavutuksillemme suotu ylistys olisi lähempänä totuutta kuin niihin kohdistettu moite. Siitä huolimatta pidämme edellistä aina totena ja jälkimmäistä epätotena.

27

Mieleemme ei koskaan juolahda, ettei joku ymmärrä sitä, mitä hän sanoo, ja kuitenkin meidän olisi pitänyt omasta itsestämme oppia, kuinka usein niin tapahtuu.

28

Typerys täyttää retkipullonsa sveitsiläisestä vesilätäköstä, tuo sen kotiinsa ja sanoo: »Katsokaa, tältä näyttää sveitsiläinen järvivesi», - ja häntä uskotaan.

Samalla tavalla on käynyt saksalaisille ranskalaisen kirjallisuuden kanssa.

29

Jos Aristoteleen niin sanotut ykseydet ovatkin raskaita kahleita dramaatikolle, niin on myönnettävä, että ranskalaiset dramaatikot osaavat liikkua näissä raskaissa kahleissa varsin viehkeästi ja taitavasti.

30

Joka on suuri omalla alallaan, se näyttää omissa silmissään suurelta ylipäätään: hän ei mieti sitä, että toiset alat ovat korkealla hänen alansa yläpuolella.

31

On merkillistä, kuinka kiihkeästi ihmiset kiinnostuvat jostakin Goethen tai Schillerin vielä julkaisemattomasta runosta, vaikka julkaistujakin he tuntevat vain mitä vähäisimmältä osin.

32

Mikä tahansa systeemi on kaikilta osin paikkansapitävä vain perustajansa mielestä.

33

Kun joku kerran on muuttanut näkemyksiään, hän alkaa, kuten toisessa rakkaudessa, tuntea epävarmuutta, epäluuloa omaa vakauttaan kohtaan.

34

Sen tosiasian, että kaikki muutkin ihmiset pitävät omaa mielipidettään paikkansapitävänä, pitäisi herättää meissä epäluuloa oman mielipiteemme paikkansapitävyyttä kohtaan.

35

Tyhmät ihmiset pääsevät nopeasti virkaan ja arvostettuun asemaan, koska lahjakkuus ei estä heitä harjoittamasta tointaan.

36

Etteivät tämän maailman hyvät asiat tee onnelliseksi, sitä meidän on vaikea, melkein mahdoton tietää ennen kuin itse omistamme ne; mutta jokainen, joka omistaa ne, tietää sen. Niinpä moraalifilosofien kirjoitukset, jotka käsittelevät tätä aihetta, eivät voi palvella mitään käytännöllistä päämäärää.

37

Nerot tekevät tavalliseen ihmiseen vaikutuksen vasta sitten, kun he osoittavat tietävänsä jotakin myös tavallisen ihmisen arkisesta aherruksesta.

38

Keskinkertainen kyky pääsee maailmassa helpommalla kuin...
mehr